Redono

PURE:

the worlds most sustainable CIRCULAR FOOD Ecosystem

Munkkaa Finland will become famous for doing something never done before

A unique urban food production ecosystem (PURE) based on Redono’s patented BioFeed technology will be built beside Gasum biogas plant at Rosk‘n Roll Munkkaa waste management area.

 

The project has been granted support from Finland’s government, through Etelä-Pohjanmaan ELY keskus. The PURE project is part of the national nutrient recycling program.

JOIN THE MOVEMENT

Let’s get PURE

Find out what’s our vision and goal, why is it critical to get to it now and what’s in it for you.


If you are interested to join us, pls send us a message and we’ll be in touch soon.

The Journey in a Hop shell

2021-2022
Innovation and preliminary investigation Redono & Rosk’n Roll
2023-2024
ELY-center granted “Grand master plan” period and seed round 1
2024-2025
PURE Center building and ecosystem start’s growing
2024-2025
PURE consept and modularization > global scaling
2026-
PURE consept grows all around the globe and the planet is saved!
  • Increase of population up to 10 Billion people
  • Urbanisation, where 70% of global population lives in the cities
  • Water scarcity, 5 Billion people inadequate access to water 70 % of our water is used by agriculture (mostly for animal feed production)
  • 20 % of our water is used by industries
  • 70 % increased demand for food
  • 80 % of the land suitable for agriculture is already in use Global warming impacting the traditional farming
  • Unstable food production and logistics due to political and pandemic situations
  • Risen awareness of the impact of a healthy and diet and increased demand for more pure, local foods from a sustainable source (high quality)

global challenges in 2050

This is what we’re facing in a few years. This is not a scenario this is truth.

 

It is time to change the way we think and use our nature sources.

 

Henri will tell you more.

the solution

Redono’s circular urban food ecosystem based on patented BioFeed technology is an innovation that will save the world.

In this video Henri opens it up and explains what’s in it that makes it unique in the whole world

redono solutions

We have created several modulation based solution for industrial sidetreams be used in a circular way.

 

Wanna hear more? Push play.

pure munkkaa

PURE will be build beside Gasum Biogas plant on Rosk’n Roll Munkkaa waste management area.

 

Here more about the plan and schedule

pure concept

The concept is unique and because of the modular based model it can be build beside every industrial operator that uses water.

 

How? Push play.

JOIN THE MOVEMENT

Henri Laine

CEO, Founder


Father of the Redono-solution and an wizard in urban farming technologies and process developments. With a broud experience in circular economy and sustainability.

team

redono

Kari Moisiola

Head of Strategy, Partner

 

A creative coaching and retail professional with wide experience in concept and business development, project leadership and chain management.

Tiia Laine

Head of R&D, Founding Partner

 

An experienced visionary of
urban farming ecosystems, lower
foot print, circular ecology and
better world. Henri’s trusted
wingman and soulmate.

Isa Qvist

Head of Finance, Partner

 

With over 20 years of experience
in business finance and bookkeeping, Isa will be the one keeping our finacials under tight controll at all times.

Pasi Turkka

Head of Brand & Marketing, Partner

 

An experienced creative director & designer specialized in boosting brand value and awareness in the field of branding, marketing and customer experience.

Henri Laine

CEO, Founder


Father of the Redono-solution and an wizard in urban farming technologies and process developments. With a broud experience in circular economy and sustainability.

Tiia Laine

Head of R&D, Founding Partner

An experienced visionary of urban farming ecosystems, lower foot print, circular ecology and better world. Henri’s trusted wingman and soulmate.

Isa Qvist

Head of Finance, Partner

 

With over 20 years of experience
in business finance and bookkeeping, Isa will be the one keeping our finacials under tight controll at all times.

team

redono

Kari Moisiola

Head of Strategy, Partner

 

A creative coaching and retail professional with wide experience in concept and business development, project leadership and chain management.

Pasi Turkka

Head of Brand & Marketing, Partner

 

An experienced creative director & designer specialized in boosting brand value and awareness in the field of branding, marketing and customer experience.

TEAM REDONO

We are team Redono, feel free to contact us if you would like to
join us or you have anything to ask for.

Henri Laine

CEO, Founder

Father of the Redono-solution and an wizard in urban farming technologies and process developments. An engineer with a broud experience in circular economy and sustainability.

  • T. +358 449 894 612
  • Send a message

Tiia Laine

Head of R&D, Founding Partner

An experienced visionary of urban farming ecosystems, lower foot print, circular ecology and better world. Henri’s trusted wingman and soulmate. .

  • Send a message

Isa Qvist

Head of Finance, Partner

With over 20 years of experience in business finance and bookkeeping, Isa will be the one keeping our finacials under tight controll at all times.

  • Send a message

Kari Moisiola

Head of Strategy, Partner

A creative coaching and retail professional with wide experience in concept and business development, project leadership and chain management.

  • Send a message

Pasi Turkka

Head of Brand, Partner

An experienced creative director & designer specialized in boosting brand value and awareness in the field of branding, marketing and customer experience.

  • T. +358 503 287 662
  • Send a message

Redono Oy

Redono Oy is giving back to nature by recycling and treating industrial wastewaters in the REDONO process. Together with cultivation of BioAlgaes and BioPlants in the REDONO wastewater recycling process, we can produce new products to give back to the cycle of life.

Facebook-f Linkedin

© 2017 Redono Oy. All rights reserved.

sininen biotalous

Maa- ja metsätalousministeriössä on toteutettu laajapohjainen valmistelutyö sinisen biotalouden tutkimuksen ja osaamisen painopisteistä. Tavoitteena on vauhdittaa veteen ja vesiluonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvaa liiketoimintaa, jotta sininen biotalous olisi Suomelle vahva tulevaisuuden kasvuala ja hyvinvoinnin tekijä. Yhteiskunnan voimavaroja, toimenpiteitä ja myös tutkimusta tulee suunnata nykyistä paremmin tukemaan yritysten kasvua ja uudistumista sekä kansainvälisten läpimurtojen saavuttamista.

Lyhyen ja pitkän aikavälin tutkimuksen ja osaamisen painopisteiden lähtökohdaksi valittiin kuusi YK:n kestävän kehityksen tavoitetta ja niihin kilpailukykyisten ja kestävien ratkaisujen tuottaminen: Kestävä ruuantuotanto, Puhdas vesi ja sanitaatio, Edullista ja puhdasta energiaa, Terve ja monimuotoinen vesiympäristö, Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen sekä Terveys ja hyvinvointi. Liiketoiminnan kasvun vauhdittaminen ja todellisen muutoksen aikaansaaminen edellyttävät kuitenkin muutoksia paitsi yritysten myös tutkimuksen ja hallinnon toimintatavoissa.

Agendassa on tunnistettu näitä keskeisiä toiminnan edellytyksiä parantavia toimenpiteitä. Lisäksi agendan toimeenpanossa ja päivittämisessä tunnistettiin keskeisiä toimijoita, joiden tehtäviin toimintaympäristön analysointi, mahdollisuuksien seuranta ja ennakointi sekä liiketoimintapotentiaalin tunnistaminen luontevasti kuuluisi. Toimeenpanon vastuutahoksi ehdotetaan sinisen biotalouden ohjausryhmää. Tutkimus- ja osaamisagenda tukee hallitusohjelman kärkihankkeen ”Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun” strategisia päämääriä ja vuonna 2016 lopussa julkaistun Sinisen biotalouden kansallisen kehittämissuunnitelman 2025 toimeenpanoa.
tutustu tarkemmin

Lähiruoka - PELLOLTA PÖYTÄÄN

YK:n kestävän kehityksen tavoite 2 on Ei nälkää. Tavoitteena on poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta

Suomalaisella ruoalla on hyvä maine vastuullisesti tuotettuna ja puhtaana sekä hyvin jäljitettävissä olevana. Lähiruoan tunnuspiirteinä on paikallisesti tuotetetut elintarvikkeet, jotka edistävät alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Lähiruoka on lisäksi tuotettu ja jalostettu alueen raaka-aineista ja ne myydään ja kulutetaan samalla alueella. Lähiruoan määritelmä on vakiintumaton, mutta yleensä tässä yhteydessä alueella tarkoitetaan maakuntaa tai pienempää aluetta. Lähiruoalle tyypillistä on myös toimijoiden välinen yhteistyö sekä tuottajien ja kuluttajien maantieteelliset ja sosiaaliset yhteydet.

Lähiruoan etuina ovat lyhyet ruokaketjut ja kuljetusmatkat sekä elintarvikkeiden hyvä jäljitettävyys. Tämä tarkoittaa sitä, että taloudellisten toimijoiden määrä ruoan jakeluketjussa on pieni. Erilaiset suoramyynnin muodot ovat tyypillisiä, kuten ruokapiirit, tilamyymälät, ruokaosuuskunnat ja kaupunkiviljely. Tämä mahdollistaa sen, että ruoan tuotanto-olosuhteet, tuotantotapojen ympäristövaikutukset ja turvallisuus terveydelle ovat selvitettävissä.

Muita lähiruoan hyötyjä ovat työllistäminen omalla alueella, verotulojen kerryttäminen, kuluttajien vaihtoehtojen lisääntyminen elintarvikevalinnoissa, alkutuotannon elinvoimaisuuden lisääntyminen uusien liiketoimintamahdollisuuksien kautta.
tutustu tarkemmin

kestävä ruoantuotanto

Ruokajärjestelmän tulee kytkeytyä irti ehtyvistä fossiilisista resursseista, mikä tarkoittaa siirtymistä suljetumpiin ravinnekiertoihin ja uusiutuvan energian käyttöön. Tarvitaan hajautetumpaa tuotantorakennetta, jossa kuljetusmatkat pysyvät maltillisina. Tähän liittyy myös tarve suunnata ihmisten ruokavalioita kasvispainotteisimmiksi myös proteiinien lähteiden osalta sekä muuttaa maatalouden tuotantotavat kestävimmiksi. Lisäksi elintarvikejätteiden määrä tulisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä (Euroopan komissio). Tällaisia kestäviä ratkaisuja on rakennettava paikallisten toimijoiden kanssa. Tarvitaan myös julkisen sektorin ohjausta, jotta voidaan luoda kestävän ruoan toimintaympäristöjä.

Uudet viljelyteknologiat, digitalisaatio ja uudet toimintamallit ovat avainratkaisuja kestävämmän ruokajärjestelmän edistämiseen ja mahdollistavat ruokatoimijoiden yhteisöllisen toiminnan aidosti ekosysteeminä. Nämä luovat myös mahdollisuuksia uusille palveluille ja uudenlaiselle liiketoiminnalle ruokajärjestelmän muutoksessa.

Digitalisaation ratkaisut ovat myös houkutin uusille sukupolville nähdä ruoantuotanto tulevaisuuden alana, kiinnostavana ja kannattavana liiketoimintana sekä edistäjänä merkitykselliselle työllistymiselle. Jo olemassa olevia digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään toistaiseksi liian vähän Suomessa. Digitalisaatiolla voidaan parantaa esimerkiksi maatalouden tuottavuutta ja tilojen kannattavuutta kuin myös ruokajärjestelmän eri toimijoiden saumatonta yhteistoimivuutta ja edistää esimerkiksi kuljetuskustannusten ja -päästöjen vähentämistä. Informaatioteknologia tarjoaa keinoja nykyistä parempaan riskien ja äkillisten muutosten ennakointiin laajasti ruoantuotannossa ja -kulutuksessa. Parhaimmillaan uudet teknologiat parantavat kannattavuuden lisäksi myös ruoantuotannon kestävyyttä.
tutustu tarkemmin

Kotitalouksista syntyy eniten elintarvikejätettä ja ruokahävikkiä

Kotitalouksissa syntyvän elintarvikejätteen määrä vuodessa 2021 oli n. 300 miljoonaa kiloa (43-46 % koko ruokaketjun elintarvikejätteestä). Nykyään suomalaisissa kodeissa heitetään ruokaa roskiin vuosittain jopa 130 miljoonaa kiloa (Luke, 2020a). Suomalainen heittää vuodessa 20–25 kiloa alun perin syömäkelpoista ruokaa hukkaan. LUKE:n tutkimusten mukaan eniten kotitalouksissa ruokahävikkiä syntyy vihanneksista ja juureksista ja perunoista (23 %), toiseksi eniten hedelmistä ja marjoista (17 %) ja kolmanneksi eniten kahvista (14 %) ”.

Kotitalouksissa hävikin juurisyyt liittyvät ylimitoitettuun ostamiseen, ruoan liikavalmistukseen tai huonosti organisoituun ruoan varastointiin (Katajajuuri 2020). Lisäksi suunnittelemattomuus, kotitaloustaitojen tai viitseliäisyyden puute sekä arjen muuttuvat tilanteet ja haasteet ovat kotitalouksien ruokahävikin syntyyn vaikuttavia tekijöitä (Hävikkifoorumi1, 2020).

Ruokahävikkiä voi vähentää kotitalouksissa pienin tai suurin keinoin: ennaltaehkäisemällä ja pelastamalla. Samalla voi säästää ruokakustannuksissa. Hävikin syntymiseen on useimmiten syynä arjen kiireet, sekä suunnitelmallisuuden ja keittiötaitojen puute. (Luke, 2020b). Ruokahävikki on monimutkainen ongelma, joka aiheuttaa niin ekologisia kuin taloudellisia kustannuksia. Kun ruokaa päätyy roskikseen, hukataan kaikki ruoan valmistukseen käytetty energia ja panokset (kuten vesi ja lannoite). Samalla syntyy ylimääräisiä kasvihuonekaasuja ja vesistöjä rehevöittäviä päästöjä. (Luke ,2020b) Niitä syntyisi vähemmän, mikäli hyödyntäisimme tuotetun ruoan tarkemmin. Rahassa mitattuna Suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa hukkaan vuosittain yhteensä 500 miljoonan euron arvosta (Luke, 2016a).
tutustu tarkemmin